pouët.net

0. HAKEMISTO

 - 0.  Hakemisto
 - 1.  Saamelaisnuoret
 - Ã0    Vaatimukset ja tekninen lautakunta
 - Ã1    Tekij„t makeat
 - Ã2    Terveiset hienot
 - Ã3    Kiitos suuri
 - À4    Alkuper„inen file-id.diz
 - 2.  ISO
 - 3.  Juhani ja Lea Maggan porotila
 - 4.  Tervetuloa kotaamme!
 - 5.  Pit„j„ruoka poronlihakastike
 - Ã0    Ainekset
 - Ã1    Valmistus
 - À2    Sipulipottuvoi
 - 6.  Poronpurijat
 - 7.  Saamelaiset pohjolan alkuper„iskansa
 - 8.  Suomen saamelaiset ja saamelaisalue
 - Ã0    Johdanto
 - Ã1    Saamelaisten historia
 - Ã2    Saamelaisten elinkeinot ja maanomistus
 - Ã3    Saamen kieli ja joukkotiedotus
 - Ã4    Kirkolliset olot
 - Ã5    Kouluopetus
 - Ã6    Kertova perinne, k„sity” ja taide
 - Ã7    Kansallinen identiteetti ja kansainv„linen yhteisty”
 - Ã8    Poliittis-hallinnollinen asema
 - À9    Tulevia n„kymi„


1. SAAMELAISNUORET

1.0 Vaatimukset ja tekninen lautakunta:

   T„m„ demo on tehty ihan vain ja ainoastaan Juhla IV:t„ sek„ sen j„lkeisi„
hetki„ varten. Yritimmekin optimoida demon toimimaan parhaiten mahdollisim-
man samantapaisessa systeemiss„ kuin compokone oli. Demo toimii vaikkapa
486:ssa koska sill„ se on tehty mutta saattaa sekoilla. Eli P90:st„ eteen
p„in saattaa demo jo makeillakin toimivuudellaan.
   Koneen muistiresursseista demo haukkaa huikeat 580 kilotavua perusmuistia
sek„ megan kokoisen EMS-palan musiikkia varten. Siis DOS:issa, jos k„yt„t
muita k„yttixii nii joku muu, mik„. Oltais k„yetetty 256*256*256 resoluutio-
ta mutta s„„nn”tp„ kielsiv„t eli perus-MCGA on ainoa vaadittava n„ytt”kort-
tielementti. Optimointimme on tapahdutettu GUS:illa mutta my”s SB:ll„ sek„
ett„ PAS:lla kuin my”s WWS:ll„ p„rj„„pi. Demo ei k„yt„ mink„„n kummoista
PModea, mik„ sin„ns„ ei ihmetytt„ne ket„„n. Musaplayerin„ on Midas joten
kiitoksia kukkia sen tekij”ille.
   Jos saat nyt aikaan jotain niin kummallista ett„ demo ei k„ynnisty, niin
se johtuu jostain.. ainiin „„nikorttiajrit pit„„ olla ladattu, samoin joku
EMS handleri. Muusta se nyt ei voi oikein olla kiinni.. vai?-)
   Demoa / sen tiedostoja ei saa muutella, eik„ demon kopioimisesta saa
pyyt„„ rahaa enemp„„ kuin kohtuullisen m„„r„n jos sen laittaa esimerkiksi
jollekin kokoelma-cd:lle. Jos joku on mennyt vaihtamaan file_id.dizin niin
ole yst„v„llinen ja vaihda se takasin. Se alkuper„inen on my”hemp„n„ t„ss„
infossa.

1.1 Tekij„t makeat

 - Koodi & design:     Paavi
 - Koodi:              Oma
 - Piirtely:           (Skannattu)
 - Musiikki & design:  Ihminen
 - Musaplayeri:        (Midas)

1.2 Terveiset hienot

 - Brainless Coders!
 - PwP
 - Orange
 - COC
 - C00l Productions
 - Complex

1.3 Kiitos suuri

 - MyPa
 - Oktavuohta
 - Ven„j„n Mafia Ry.
 - Lea Magga
 - Inarin kunta
 - Raja-joosepin v„ki

1.4 Alkuper„inen file-id.diz

    ú-ÄÄÄÄÄÄ ú ÄÄÄÄÄ--ú
             þ
             Û
  úþÜÛÛÛÜúþÜÛÛÛßþúÜÛÛÛÜþú
     °Û²   Û²±°   Û° ²Û
     ±Û±   ßÛÛÛÜ  Û± ±Û
     ²Û°    °±²Û  Û² °Û
  úþßÛÛÛßúþßÛÛÛßþúßÛÛÛßþú
             Û
ú            þ            ú
³            ú            ³
³     Saamelaisnuoret     ³
³                         ³
³         Juhla 4         ³
³         release         ³
ÔÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍÍ;
        ú-ÄÄÄÄÄÄ--ú


2. ISO

                          ÜÜÜÜþ   ÜÜÜÜßþ  °°
                    þßÜÜÛÛÛÛß °ÜÛßß ßÛ   °ÜÛÜÛÛÛÛÜßþ
                      þßÞÛÛÝ °ÞÛÝ  Ü  ßþ ÛÛß±°°ÞßÛÛÛÜ
                       Ü ÛÛ  ±²ßÛÜÜ ßþ  ÞÛÝ°²±°Þ  ßÛÛÝ
                    Ý  Þ°ÞÛ°  ±Ü ßÛÛÜ   ßÛ  °±ÜÛÜ  ÞÝÝ
                      °Þ°ÞÛ  þ°°Ý °°ßÛ °ÝÝ    °ß    ÛÝ
                     °²Ü ÛÛÝ ÞÜ° þ ±°ÞÝ ÞÜ°  þ °°  ÞÛÝ
                    þܱ  ÛßÛ  ßÛÜÜ°²ÜÛÝ ÞÛÝ°° ßÜ°° ÛÝÝ
                    ° ÛÜÞÝÜÛÝ  ° ßÛÛÛÝÝ  ÞÛÜ°    ÜÛß þ
                    °ÞÛÛÛßÛÛÛÜÜÜþ °±ß Ý  Þ ßÛÛÜÜÛß°±
                     ÞßßÝ  ßßÛÛß   ° ÞÝ      °     °°
                     Ü              °ßß  Þ         P!°
                          www.sci.fi/~phobia/iso/


3. JUHANI JA LEA MAGGAN POROTILA

   Juhani ja Lea Maggan Porotila sijaitsee Ivalojoen tuntumassa, Huuhkajan
idyllisess„ kyl„ss„, lentokent„n tien varressa. Se on vanhaa poronhoito-
aluetta, joka on s„ilytt„nyt lapinkyl„lle tyypillisen ilmeens„. Ivaloon
on matkaa n. 10 km ja Saarisel„n matkailukeskukseen n. 30 km. Is„nt„v„ki,
saamelaiset Juhani ja Lea Magga, j„rjest„v„t tilauksesta talvisaikaan,
oman ty”aikansa salliessa, mahdollisuuden tutustua porotilan arkeen ja
saamelaiseen kulttuuriin kotaillan merkeiss„. Heill„ on vankka tuntemus
poronhoidosta niin k„yt„nn”ss„ kuin hallinnossakin. Lis„ksi Lea Magga on
entisi„ jutaavia saamelaisia, joten h„nell„ on el„v„t, omakohtaiset
muistikuvat t„m„n alkuper„iskansan nykyisin jo v„istyneest„ vaeltavasta
el„m„ntavasta. Porotilalla p„„see tutustumaan my”s pienimuotoiseen
lihanleikkaamoon. Poronlihaa on myyt„v„n„ eri muodoissa, my”s kuivattuna.


4. TERVETULOA KOTAAMME!

   Pihapiiriss„mme on suuri kota, jossa voitte kahvistella kanssamme tai
viett„„ leppoisan kotaillan. Istumme nuotiotulen loisteessa porontaljojen
p„„ll„ ja kerromme Teille poronhoidosta ja kulttuuristamme. Seurustelun
lomassa tarjoamme poronlihaa, jonka kukin voi paistaa tikunnokassa
mieleisekseen. Lopuksi keit„mme h”yry„v„t nuotiokahvit.


5. PITŽJŽRUOKA PORONLIHAKASTIKE

5.0. Ainekset:

 - 400g poronlapaa
 - 40g margariinia
 - 1 sipuli 4-5 rkl ruisjauhoja
 - 6 maustepippuria
 - 5-6dl vett„

5.1. Valmistus:

 - Ruskista parin sentin lihakuutiot rasvassa.
 - Sekoita joukkoon jauhot ja sipulisilppu. Sekoita pari minuuttia ja lis„„
   vett„ v„h„n kerrallaan koko ajan tehokkaasti sekoittaen.
 - Lis„„ pippurit ja suola. Anna kastikkeen kiehua hiljalleen, kunnes liha
   on pehme„„.

5.2. Sipulipottuvoi:

 - Valmista tavallinen perunasose ja mausta se maidossa keitetyll„
   sipulisilpulla ja voilla.


6. PORONPURIJAT

   Poronpurijat on Utsjoen kirkonkyl„ss„ toimiva yritys, joka vie matkaili-
jan tutustumisretkille saamelaiskulttuuriin. Ohjelmapalvelujen lis„ksi Po-
ronpurijat huolehtii vatsasi hyvinvoinnista. Valmistamme ateriat ja retki-
ev„„t tilauksesta ja raaka-aineina k„yt„mme paikallisia tuotteita. Haluatko
n„hd„ poroerotuksen Suomen pohjoisimmalla erotusaidalla? Voit haastatella
poromiehi„ ja halutessasi vaikkapa ostaa heilt„ suoraan poronlihaa. Petteri
Vallen porotilalla voit osallistua t”ihin ruokkimalla aitauksessa olevia po-
roja. Voit my”s kokeilla porolla ajamista l„himaastossa. Poronpurijat opas-
taa sinua my”s lohenpyynnin saloihin. Ota Petterin tekem„t ottiperhot ja
saalis onkin en„„ miehest„ kiinni! Tervetuloa - Buresboahtin!


7. SAAMELAISET POHJOLAN ALKUPERŽISKANSA

   Saamelaiset (saameksi "sapmelas") ovat Euroopassa alkuper„iskansaa kuten
Gr”nlannin inuitit (eskimot). Saamelaisia on yli 75 000 henke„. Heill„ on
oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, el„m„ntapa ja identiteetti.
Saamelaisten asuttama alue (saameksi "Sapmi") ulottuu Keski-Norjasta ja
Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle. Sapmi jakautuu Norjan,
Ruotsin, Suomen ja Ven„j„n valtion alueelle.
   Alkuper„iskansoiksi lasketaan kansat, joiden esivanhemmat ovat asuttaneet
aluetta sen valloituksen tai asuttamisen aikaan tahi jo ennen nykyisten
valtionrajojen muodostumista. Lis„ksi kansalla tulee olla omaper„isi„
sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia instituutioita ja
sen tulee itse pit„„ itse„„n alkuper„iskansana.
   Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa saamelaiseksi katsotaan henkil”, joka
itse pit„„ itse„„n saamelaisena ja jolle saamen kieli on „idinkieli tai
v„hint„„n yhden h„nen vanhempansa tai isovanhempansa „idinkieli. Suomessa
saamelaiseksi lasketaan lis„ksi henkil”, joka on er„isiin virallis
luonteisiin asiakirjoihin merkityn nk. lappalaisen j„lkel„inen. Yli puolet
saamelaisista puhuu saamen kielt„. Saamen kieli„ on useita eiv„tk„ eri
kieliryhmiin kuuluvat saamelaiset yleens„ ymm„rr„ toisiaan. Suomessa,
Norjassa ja Ruotsissa p„„kielen„ on pohjoissaamen kieli.
   Norjassa asuu yli 40 000 saamelaista, Ruotsissa 15 000 - 25 000,
Suomessa vajaa 7 000 ja Ven„j„ll„ 2 000. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa
saamelaiset valitsevat vaaleilla keskuudestaan edustuselimet, joilla on
neuvoa-antava asema. Norjassa ja Ruotsissa poronhoito sivuelinkeinoineen
on saamelaisten erityinen oikeus. Suomen laki ei en„„ tunnusta saamelaisille
erityist„ asemaa perinteisiin elinkeinoihinsa. Suomessa ja Norjassa saamen
kielell„ on mahdollista asioida viranomaisessa.


8. SUOMEN SAAMELAISET JA SAAMELAISALUE

8.0. Johdanto:

   Suomessa saamelaisia (ks my”s lappalainen) on vajaa 7 000 henke„. Heist„
yli 4 000 asuu saamelaisten kotiseutualueella, joka rajoittuu Ruotsiin,
Norjaan ja Ven„j„„n. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enonteki”n,
Inarin ja Utsjoen kunnat sek„ Sodankyl„n kunnan pohjoisosa. Alue on 35 000
km2 suuruinen. Siihen sis„ltyy erityinen koltta-alue toisen maailmansodan
j„lkeen Suomeen muuttaneille kolttasaamelaisille. Saamelaiset muodostavat
nyky„„n kolmasosan alueensa koko v„est”st„. Viel„ ennen toista maailmansotaa
heit„ oli noin puolet v„est”st„. Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmis-
t”n„, muualla v„hemmist”n„. Saamelaisten elinkeinot, asumistaso ja sosiaa-
liset olot ovat viime vuosina l„hentyneet p„„v„est”n vastaavia oloja.
   Saamelaisten esi-isi„ kutsutaan vanhastaan virallisessa kielenk„yt”ss„
lappalaisiksi. Lappalainen tarkoitti Suomessa henkil”„, joka harjoitti p„„-
elinkeinoikseen lappalaiselinkeinoja - poronhoitoa, kalastusta ja mets„stys-
t„ - alueella, jonka h„n pysyv„sti omisti ja josta h„n maksoi valtiolle
maaveroa. Nyky„„n n„m„ lappalaisten vanhat alueet kuuluvat Suomen valtion
hallintoon "valtionmaina", joilla poronhoitoa, kalastusta ja mets„styst„
saavat harjoittaa kaikki paikalliset asukkaat.

8.1. Saamelaisten historia:

Saamelaisten historia on Suomessa ja pohjoismaissa esitetty yleens„ erilai-
sena kuin saamelaisten menneisyys edellytt„„: p„„v„est”n asemaa on korostet-
tu ja saamelaisten asemaa v„heksytty. Saamelaisten historian perustaksi on
kuitenkin tiedossa riitt„v„sti arkeologista, biologista ja kielitieteellist„
tietoa sek„ asiakirjoja, perinnett„ ja kirjallisuutta. Saamelaiset ovat bio-
logisesti eurooppalaista alkuper„isv„est”„, johon on sekoittunut muita v„es-
t”j„. Saamelaisilla ja suomalaisilla on yhteinen kantakieli. Ajanlaskumme
alkuun menness„ saamelaiset ja suomalaiset erosivat kielellisesti ja alueel-
lisesti toisistaan. Saamelaiset harjoittivat kalastusta, mets„styst„ ja pie-
nimuotoista poronhoitoa Laatokasta J„„merelle ja Vienanmerelt„ K”livuoris-
toon ulottuvalla alueella. Saamelaisen perim„tiedon mukaan saamen kansa on
muodostunut useiden per„kk„isten asutusaaltojen seurauksena. Saamelaisilla,
joita kutsuttiin vuodesta 325 eKr 1100- luvulle jKr kreikaksi "phinoi" ja
latinaksi "fenni", oli omia yhteiskuntia Niiss„ he kehittiv„t elinkeinojaan,
uskontoaan, ornamentiikkaansa, metallinvalua ja kauppaa. Saamen kielet eriy-
tyiv„t tuolloin toisistaan. Vuosien 1251-1550 v„lill„ Sapmi- aluetta ymp„-
r”iv„t valtiot Norja, Ven„j„ (Novgorod) ja Ruotsi sopivat kesken„„n rauhas-
ta, rajoista ja verosta saamelaisten (lappalaisten) alueiden osalta. Suomen
alue kuului tuolloin Ruotsin valtioon ja katoliseen kirkkoon, joihin liitet-
tiin my”s Lapinmaa. Ruotsin Lapinmaan ulottuvuus m„„r„si Ruotsin my”hemm„t
aluevaatimukset J„„merelle saakka. Kuolan niemimaan kolttasaamelaiset tuli-
vat ortodoksisen kirkon ja Ven„j„n (Novgorod) valtapiiriin, joka ulottui ve-
rotuksellisesti koko Norjan Finmarkin (Lapinmaan) alueelle. Moskovan tsaarit
antoivat koltta lappalaisille suojeluskirjeit„ maista, vesist„ ja veroista
maakirjojen ja maanomistuksen mukaan. Ruotsin vallan ajan (1551-1808) lappa-
laiset olivat talonpoikiin rinnastettava kansalaisryhm„n„ oikeuksineen ja
velvollisuuksineen. He harjoittivat lapinkyliens„ rajojen sis„ll„ p„„elin-
keinojaan poronhoitoa, kalastusta ja mets„styst„ rakentamatta taloja ja vil-
jelem„tt„ alueitaan. Lappalaiset omistivat pysyv„sti maansa ja vetens„,
joista he maksoivat valtiolle lapinveroa. Lapinmaan kartoituksen mittakaava-
na oli "lappalainen peninkulma" (ks sis„kannen kartta). Vuonna 1602 lappa-
laisille my”nnettiin  valtiop„iv„edustus ja Ruotsin kuningas oli my”s "Norr-
lannin lappalaisten kuningas". Lappalaiset kuuluivat osana Ruotsin oikeus-
laitokseen, hallintoon ja kirkkoon. Vuonna 1751 Ruotsi ja Norja kielsiv„t
rajasopimuksessaan lappalaisia "omistamasta veromaata" useammassa kuin yh-
dess„ valtiossa. Ruotsin vallan loppuajoilta itsen„isen Suomen aikaan
(1760-) lappalaisilla oli valtiossa l„hinn„ ve vollisuuksia. Aluksi heid„t
vapautettiin valtiop„iv„edustuksesta. Vuonna 1808 Ven„j„ valloitti Suomen,
joka s„ilytti entisen oikeusj„rjestyksens„. T„m„n j„lkeen sovittiin Ruotsin,
Norjan, Suomen ja Ven„j„n kesken valtakunnanrajoista lapinkylien alueilla.
Vuonna 1917 Suomi itsen„istyi. Lappalaisten oikeudet maahan ja veteen eiv„t
ilmene nykyisest„ lains„„d„nn”st„, koska hallitus ei ole kahteensataan vuo-
teen tehnyt valtiop„iville lakiesityst„ n„ist„ oikeuksista. Mets„st„vien
lappalaisten kulttuurin taloudellinen perusta tuhottiin h„vitt„m„ll„ t„r-
keimm„t riistael„imet majava ja peura. Riistan v„hetess„ lappalaisten aluei-
denk„ytt” romahti, heid„n maaveronsa pieneniv„t ja ne lakkautettiin kokonaan
lailla vuonna 1924. Samalla lappalaiset poistettiin kiinteist”luetteloista.
Heid„n oikeudet "unohdettiin" ja heid„t kuvattiin kirjallisuudessa siten
kuin siirtomaakaudella kuvattiin alkuasukkaita yleens„. Lappalaisten "k„yt-
t„m„tt”mille" alueille muutti uudisasukkaita, jotka saivat oikeuksia maihin
ja vesiin. Osa lappalaisistakin perusti uudistilan omalle maalleen. Uudisti-
loille erotettiin omat maat ja vedet ennen 1980-lukua. Valtio alkoi m„„r„t„
omistajana tilojen ulkopuolella olevista "valtionmaista" ilman tiedossa ole-
vaa laillista perustetta. Perusteeksi esitettiin se, ett„ "valtionmaat" ovat
aina kuuluneet valtiolle, koska niilt„ on puuttunut omistaja (res nullius).
"Valtion omistamille maille" perustettiin suojelualueita tilanteessa, jossa
korkein oikeus ei pit„nyt valtiota maanomistajana. Nyky„„n valtio k„ytt„„,
luovuttaa ja vuokraa "valtionmaata" ja sulkee saamelaisia pois sen k„yt”st„
eri suhteissa. Kolttalappalaisten er„„t alueet luovutettiin toisen maailman-
sodan j„lkeen Neuvostoliitolle, jolloin osa kolttalappalaisista muutti siir-
tolaisiksi Suomeen.

8.2. Saamelaisten elinkeinot ja maanomistus:

Saamelaisten kulttuuri perustuu omaan alueeseen ja sen luonnon tuoton moni-
puoliseen ja kest„v„„n k„ytt””n kansan perustarpeiden tyydytt„miseksi. Saa-
melaisen luonnonk„yt”n edellytyksen„ on ollut luonnon ja el„inten k„ytt„yty-
misen vuosituhantinen tunteminen ja valta p„„tt„„ luonnon k„yt”st„. Poron-
hoito, kalastus ja mets„stys sek„ luonnonvaraisten tuotteiden ker„ily ja k„-
sity”t ovat saamelaisten perinteisi„ elinkeinoja. Niit„ harjoitetaan yhdis-
telm„elinkeinona toisinaan my”s pienimuotoisen maatalouden ohella. Poronhoi-
dolla on saamelaisille suurin kulttuurinen ja taloudellinen merkitys. Noin
40% saamelaisista el„„ n„ist„ elinkeinoista saamelaisten kotise utualueella.
Saman verran saa elantonsa palveluelinkeinoista. Perinteisten k„sit”iden
valmistus (saameksi "duodji") ja matkailu tuovat monelle lis„ansiota ja
joillekin p„„asiallisen toimeentulon. Saamelaisille ja saame laiskulttuuril-
le ty”llisyys kotiseudullaan on t„rke„ asia, koska se s„ilytt„„ saamelais-
asutusta. Saamelaisten kotiseutualue jakautuu tilojen yksityisiin alueisiin
(10 %) ja "valtionmaahan" (90 %). Saamelaiset harjoittavat omistamillaan ti-
loilla maa-ja mets„taloutta ja jonkin verran kalastusta. Poronhoitoon, ka-
lastukseen ja mets„stykseen k„ytet„„n kuitenkin p„„asiassa tilojen ulkopuo-
lella sijaitsevaa "valtion maata". Suomen laki ei tunnusta saamelaisille
mit„„n erityist„ oikeutta maank„ytt””n "valtionmaalla" perinteisten elinkei-
nojensa harjoittamiseksi. Suomen poronhoitoalue k„sitt„„ sek„ saamelaisten
kotiseutualueen ett„ alueita siit„ etel„„n. Noin 40 % (100 000) kaikista po-
roista on saamelaisten kotiseutualueella. N„ist„ saamelaiset omistavat 85 %.
Poro kuuluu sille omistajalle, jonka merkki on leikattu poron korviin. Porot
laiduntavat ymp„ri vuoden luonnossa "paliskunnaksi" kutsutuilla aidatuilla
alueilla (1 000 -5 000 km2). Saamelaiskulttuurin aineellinen perusta tuhou-
tuu koko ajan oikeudellisesti ep„selv„ss„ tilanteessa. Saamelaiset ovat
toistuvasti vaatineet valtiolta maittensa palauttamista ja eduskunta odottaa
asiasta lakiesityst„. T„ss„ tilanteessa hallitus sallii saamelaisten koti-
seutualueella vapaan taloudellisen kilpailun ja sulkee alueita ja luontoa
saamelaisten k„yt”n ja k„ytt”tapojen ulkopuolelle. Saamelaiset vieraantuvat
esi-isiens„ maista ja vesist„ sek„ niiden k„yt”st„ kulttuuriinsa kuuluvalla
tavalla.

8.3. Saamen kieli ja joukkotiedotus:

Saamen kielet ovat suomen kielen sukukieli„. Suomessa on k„yt”ss„ kolme saa-
men kielt„. Noin puolet saamelaisista puhuu „idinkielen„„n saamea. Pohjois-
saamen kielt„ k„ytt„„ 70 % ja inarin- sek„ koltansaamea kumpaakin noin 15 %
saamenkielisist„ saamelaisista. Suuri osa saamelaisista on kirjoitustaidot-
tomia „idinkielell„„n, jota on opetettu kouluissa vasta viime aikoina. Saa-
men kielell„ on mahdollista asioida viranomaisissa erityisesti saamelaisten
kotiseutualueella. Saamelaisradio l„hett„„ p„ivitt„in ohjelmaa saamen kie-
lell„ omalla kanavallaan. Suomessa julkaistaan kuukausittain Sapmelay-nimis-
t„ pohjoissaamenkielist„ lehte„. T„nne levi„v„t my”s Norjassa painetut poh-
joissaamenkieliset sanomalehdet Min „igi ja yuuu. Luonnonilmi”it„ ja luoma-
kuntaa kuvaa saamen kieless„ monipuolinen sanasto, jota voidaan k„ytt„„ sel-
laisenaan my”s tieteellisten luokitusten v„lineen„. Saamelaisilla on ollut
vuodesta 1992 l„htien lain turvaama oikeus k„ytt„„ saamen kielt„ viranomai-
sissa suullisesti ja kirjallisesti sek„ saada vastaus samalla kielell„. Saa-
melaisten kielelliset oikeudet perustuvat kuitenkin k„„nt„miseen ja tulk-
kaukseen, mik„ ei turvaa saamen kielen tulevaisuutta.

8.4. Kirkolliset olot:

Saamelaiset kuuluvat evankelis-luterilaiseen kirkkoon paitsi kolttasaamelai-
set, jotka ovat ortodokseja. Saamelaisten kotiseutualueella evankelis-lute-
rilaisen kirkon kirkolliset toimitukset kuten kaste, vihkiminen ja hautaus
tulee vaadittaessa toimittaa saamen kielell„. T„ll„ kirkolla on my”s saame-
laispappi, joka pit„„ saamenkielisi„ jumalanpalveluksia. Uuden kirkkolain
mukaan on mahdollista perustaa saamelaisten kotiseutualueelle yksikielinen
saamenkielinen seurakunta tai kaksikielinen suomalais-saamelainen seurakun-
ta.

8.5. Kouluopetus:

Saamen kielelle luotiin virallinen asema peruskoulussa 1980-luvulla. Nykyi-
sen lains„„d„nn”n mukaan saamelaisten kotiseutualueen peruskoulussa saamen-
kielisell„ oppilaalla on oikeus saada saamenkielist„ opetusta. My”s lukios-
sa t„llainen opetus on mahdollista. Lis„ksi saamen kielt„ voi opiskella pe-
ruskoulussa ja lukiossa „idinkielen„, vapaaehtoisena ja valinnaisena ainee-
na. Saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen osallistuu nyky„„n noin 600
oppilasta Utsjoelta Helsinkiin saakka. Vuonna 1994 ovat saamelaiset ylioppi-
laskokelaat kirjoittaneet ensimm„isen kerran ylioppilastutkinnon „idinkielen
kokeen saamen kielell„. Inarissa sijaitsee saamelaisalueen tarpeita varten
vuonna 1977 perustettu saamelaisalueen koulutuskeskus. Sen keskeisen„ teht„-
v„n„ on s„ilytt„„ ja kehitt„„ saamelaista kulttuuria ja luontaiselinkeinoja.
Koulun opetuskielet ovat suomen ja saamen kieli. Koulutuskeskuksen hallin-
nossa saamelaisilla on m„„r„„v„ asema ja uusilta opettajilta vaaditaan saa-
men kielen taitoa.

8.6. Kertova perinne, k„sity” ja taide:

Ihminen, luonto, tapahtumat, uskomukset ja opetukset ovat olleet keskeisesti
esill„ saamelaisen yhteiskunnan joiku-lauluissa, saduissa ja kertomuksissa
kaukaa menneisyydest„ nykyisyyteen. Norjalaisen sananlaskun mukaan lappalai-
set ovat sukulaisiakin kesken„„n aina kahdeksanteentoista sukupolveen asti.
Perinteinen kuvataide on l„heist„ sukua kalliopiirrosten muinaiskuville.
Saamelaisten ornamentiikassa, vaatetuksessa sek„ k„sit”iss„ yhtyy viikinki-
ajan skandinaavien ja it„isten kansanryhmien perinteit„ ja muinaisuskoa eri-
tyiseksi saamelaiseksi perinteeksi. Saamelaisten s„ilytt„m„ kulttuuriperint”
tuo nykyiseen saamelaiseen kirjallisuuteen, k„sit”ihin, kuvataiteeseen, mu-
siikkiin ja teatteriin omaper„isen leimansa. Saamelaisten edustuselin Sami
Parlamenta sai vuonna 1994 ensimm„isen kerran p„„tt„„ siit„, miten saame-
laiskulttuurin edist„miseen tarkoitettu valtion m„„r„raha jaetaan. Saamelai-
nen kansanomainen k„sity” (saameksi "duodji") on puu-, luu-, sarvi- ja nah-
kat”it„ sek„ helmi- ja tinalankakirjontaa, nauhanpunontaa ja tekstiilit”it„.
N„it„ esineit„ valmistetaan sek„ k„ytt”esineiksi ett„ myyntiin. Eri alueiden
miehen- ja naisenpuvut koristeluineen kuvaavat alueiden kulttuurivaihtelua.
Saamen kirjakieli syntyi vuonna  1619. Saamelaisen runoja julkaistiin jo
Schefferuksen "Lapponia" -teoksessa vuonna 1673. Saamelaisten omakielinen
kaunokirjallisuus alkoi viime vuosisadalla. Joiku on erityiseen „„nenmuodos-
tukseen perustuvaa laulua, jossa melodian, rytmin ja niukkojen sanojen kei-
noin kuvataan joku ihminen, el„in tapahtuma tms. Perinteist„ joikua on mo-
dernisoitu instrumentaalimusiikiksi.

8.7. Kansallinen identiteetti ja kansainv„linen yhteisty”:

Saamelaisia on perinteisesti yhdist„nyt toisiinsa mm. suku, kieli, uskonto,
asuminen ja elinkeinot. Viime vuosikymmenin„ saamelaisten yhteisty” on ulot-
tunut koko valtioon ja yli valtakunnanrajojen. Saamelaisen kansallispuku
liitt„„ h„net tiettyyn alueeseen. Saamelaisten yhteisen„ kansallislauluna on
Isak Saban vuonna 1906 kirjoittama "Saamen suvun laulu", joka p„„ttyy sanoi-
hin "Saamenmaa saamelaisille". Vuodesta 1986 l„htien saamelaisilla on ollut
my”s yhteinen lippu (ks. takakansi). Lipussa toistuvat saamen puvun kirkkaat
v„rit ja auringon ja kuun keh„, koska saamelaiset ovat perinteisesti pit„-
neet itse„„n auringon tytt„rin„ ja poikina. Saamelaisten kansallisp„iv„ksi
on sovittu helmikuun 6. p„iv„. Saamelaisneuvosto on Suomen, Norjan, Ven„j„n
ja Ruotsin saamelaisten yhteisty”elin. Sill„ on toimisto Suomessa Utsjoella.
Saamelaiset osallistuvat maailman alkuper„iskansojen neuvoston (WCIP) toi-
mintaan. He ovat my”s mukana alkuper„iskansana valtioiden ja itsehallinto-
alueiden v„lisess„ yhteisty”ss„ Pohjoismaiden neuvostossa, Barentsin euro-
arktista aluetta koskevassa yhteisty”ss„ ja YK:n ihmisoikeuskomiteassa.

8.8. Poliittis-hallinnollinen asema:

Vuoden 1996 alusta voimaan tulleella Suomen perustuslain muutoksella saame-
laisille alkuper„iskansana turvattiin saamelaisten kotiseutualueella omaa
kielt„„n ja kulttuuriaan koskeva kulttuuri-itsehallinto. Sit„ suunnittele-
maan ja toteuttamaan asetettiin samanaikaisesti Saamelaisk„r„j„t, jonka 21
j„sent„ valitaan saamelaisten kesken joka nelj„s vuosi toimeenpantavilla
vaaleilla. Pohjaksi t„lle kulttuuri-itsehallintolains„„d„nn”lle Suomen edus-
kunta turvasi vuonna 1995 saamelaisille perusoikeutena yll„pit„„ ja kehitt„„
omaa kielt„„n ja kulttuuriaan. N„ill„ lains„„d„nt”toimilla Suomi sanoutui
korkeimmalla mahdollisella lains„„d„nn”n tasolla irti pyrkimyksist„„n su-
lauttaa saamelaiset p„„v„est””n ja heid„n holhoamisestaan hallinnossa. Sen
sijaan Suomi tunnusti saamelaisten oikeuden s„ily„ ja kehitty„ erillisen„
kielellisen„ ja kulttuurisena ryhm„n„ sek„ oikeuksiensa ett„ niiden hallin-
non osalta ILOn alkuper„iskansasopimuksen mukaisesti. Vuodesta 1991 l„htien
saamelaisia on lis„ksi perustuslain mukaan kuultu eduskunnassa heit„ erityi-
sesti koskevassa asiassa. T„m„ erityisasema saamelaisille my”nnettiin ainoa-
na alkuper„iskansana Suomessa.

8.9. Tulevia n„kymi„:

Saamelaisilla on sellaisia oikeuksia maahan, veteen ja perinteisiin elinkei-
noihin, joita Suomen laki ei tunnusta. Saamelaiset pit„v„t itse„„n "valtion-
maan" oikeana omistajana, mik„ my”s eduskunnan perustuslakivaliokunnan mie-
lest„ on mahdollista. Asiaa on kuitenkin ratkaisematta lains„„d„nn”ss„ val-
tion ja saamelaisten v„lill„. Muiden kansalaisten kohdalla vastaavat oikeu-
det on ratkaistu lailla. Saamelaisten omaisuus ei siten ole k„yt„nn”ss„ yht„
hyvin turvattu kuin kansalaisten omaisuus yleens„. Tilanteen korjaamiseksi
valtion komiteat ovat vuosina 1952, 1973 ja 1990 tuloksetta ehdottaneet n„i-
t„ seikkoja ratkaistavaksi lailla.  Hallitus ei ole viel„ ryhtynyt laatimaan
lakiesityst„ saamelaisten oikeudesta maahan, veteen ja perinteisiin elinkei-
noihin.

[ html | dos 80*25 | dos 80*50 | rez's ascii | amiga medres | amiga hires ]